Anna anteeksi, rakas maksani

Painossa ei ole viime aikoina tuntunut olevan järkeä. Kiloja on tullut talvesta muutama lisää ja esimerkiksi viikonloppuna ilahduin kun näytin hoikemmalta kuin aikoihin, mutta melkein jo kauhistuin kun vaaka näytti suurempaa lukua kuin kuukausiin. Onneksi vaaka ei kuitenkaan ole koskaan ollut meikäläiselle se suurin motivaattori tai väline kehityksen seuraamiseen. Sanokoot mitä sanoo, hiiteen koko vaaka! Meikä viihtyy kropassani paremmin kuin pitkään aikaan - tai ehkä jopa ikinä. 

Tavoitteet on jälleen vähän hakusessa, mutta lähitulevaisuuteen on ilmaantunut muutama tapahtuma joihin on hyvä asettaa välitavoitteita. Sitten kun sellaisia selkeitä keksii, eheh. Naamakirjan kautta paukahti kutsu ala-asteen luokkakokoukseen elokuun lopulla! Rupes ihan jännittämään, vaikka monien touhuja on päässytkin seuraamaan Fb:n kautta ja muutaman kanssa on pitänyt enemmän tai vähemmän yhteyttäkin. Tiedän että monet vanhoista luokkalaisista on jo perheellisiä, joten vähän hermostuttaa myös mahdolliset puheenaiheet kun meikäläinen on hyvää vauhtia muuttumassa kissamummoksi. Kuitenkin, luokkakokous on meikäläisen mielestä oikein mainio porkkana, sillä kukapa ei haluaisi näyttää hyvältä tavatessaan vanhoja tuttuja pitkästä aikaa! 

Toinen tapahtuma seuraakin aika pian luokkakokousta, nimittäin tavataan irkkiporukan kanssa mökkimiitin merkeissä. Sinänsä pölhö juttu, sillä jatkuvastihan me nähdään näinen tovereiden kanssa eikä todella ole mitään "pokailumeininkejä", että sen takia haluaisi näyttää jotenkin vetävältä. On kuitenkin hyvinkin mahdollista, että mökillä kekkuloidaan bikineissä ja tietty olisi kiva pystyä pitämään niitä bikineitä ilman että tuntee tarpeelliseksi juosta saman tien lampeen uppeluksiin. 

Onhan noita epämääräisiä tavoitteita vaikka millä mitalla perseen kasvattelusta avokadon syömiseen oksentamatta, mutta jospa tässä muutama päätavoite:

Tavoitteena on tietenkin suorittaa Insanityn toinen kuukausi onnistuneesti loppuun ja saada viimeisessä kuntotestissä huikeita tuloksia, rrrra! Kakkoskuukausi siis alkoi viime maanantaina, joten kaiken järjen mukaan se pitäisi olla suoritettuna 4.8. ja sen jälkeen aionkin hypätä suoraan Focus T25:n pariin. Kyseinen treeni näyttää niin hubahuba-hauskalta, etten malttaisi enää odottaa, mutta en myöskään halua jättää Insanityä kesken, byhyy!

Haluan myös karistaa elokuun loppuun mennessä sentin tai pari vartalon ympärysmitasta, selässä kun tuota rasvaa on vieläkin LIIKAA ja vaikka alavatsan sitkeääkin sitkeämpi pömppö onkin inasen pienentynyt, saisi siitä kadota vielä lisää elokuun loppuun mennessä. Ei ole mitään hukeita odotuksia, että se ilman hyvin hyvin tuskaista ruokavalionmuutosta katoaisi kokonaan, mutta nyt näyttää ihan lupaavalta kehitykseltä kuitenkin.  

Ja kun ruokavalio nyt mainittiin, niin voisin asettaa tavoitteeksi olla syömättä karkkia joka viikko, edes vähäistä määrää. Ei paha homma laisinkaan, mutta erään toisen herkun kanssa saattaa tulla ongelmia. On meinaan taas tullut repsahdettua energiajuomiin ja pahasti. Missä vaiheessa ja miksi, en tiedä, mutta kyllä niihin taas huolella koukkuun jäi. Sietäisin saada ympäri korvia! Maksa huutaa varmaan jo armoa ja päivät on uskomattoman jumisia ilman kofeiiniannosta. En kuitenkaan uskalla täysin kieltää itseltäni noita turmiollisia herkkuja, koska silloinhan vasta tekeekin mieli, joten jospa ottaisin tavoitteeksi juoda maksimissaan kolme ennen mökkireissua? 

Voi kamala miten voikin nolottaa. Mikä ihmeen es-jonne meikäläinen oikeen on? 

Hyvää huomenta!

Heräsin tänään pitkästä aikaa pirteänä ennen kellonsoittoa. Pienen loikoilun jälkeen hyppäsin ylös sängystä ja painuin piskuiseen keittiööni sotkemaan. Eilen teki aivan kamalasti mieli herkkuja, mutta päätin silti siirtää herkuttelut tälle päivälle ja tehdä aamupalaksi ja toiseksi lämpimäksi ruuaksi jotain spesiaalia. Muffinssit ovatkin siis parhaillaan uunissa, oi kyllä! 

Törmäsin näiden muffinssien reseptiin joskus koomatessani sohvalla ja tuijottaessani kuola valuen kokkiohjelmia. En muista enää ohjelman suomenkielistä nimeä, mutta jakson teemana oli valmistaa terveellistä tai allergikolle sopivaa ruokaa, ja yhtenä reseptinä esiteltiin nämä Eric Landlardin kesäkurpitsamuffinssit. Meitsi rakastaa muffinsseja vähän joka lähtöön, mutta kavereilta nämä eivät ole valitettavasti saaneet raikuvia ylistyksiä. Ehkäpä muffinssit ovat monen mielestä tarkoitettu makeaksi jälkiruuaksi? Nämä muffinssit veivät kuitenkin meikäläisen sydämen ja ovat mielestäni täydellisiä aamupalaksi. Olen aina korvannut kesäkurpitsan tuplamäärällä omenaa, mutta tänään rohkaistuin heittämään taikinaan pakastimen perää vallannutta raparperia. Sovelsin tällä kertaa muutenkin ohjetta ja korvasin osan maidosta maustamattomalla jogurtilla ja osan graham-jauhoista vehnäleseillä. Saa nähdä kuinka käy, meikäläisen soveltamiset ei aina ole kauhean onnistuneita. 

Myöhemmin päivällä ajattelin kokkailla munakkaan, johon viskaan runsaalla kädellä kasviksia ja ehkäpä myös tonnikalaa. 

Viime postauksen jälkeen elo on sujunut aika leppoisasti. Painuin viikonlopuksi äidin hoiviin ja käytiin mm. Vuohensaaressa nauttimassa lämpimästä säästä. Äiti loikoili nurmikolla paistattelemassa päivää ja meikä pyöri pusikoissa kuvaten puita ja kompastellen kiviin. Pääsin äidin seuralaisena myös katsomaan Mustion Linnan kesäteatterin näytelmää Nelinpeli ja mahtui viikonloppuun onneksi vähän ystäviäkin.

Vuohensaaren luontopolku

Viikolla ravasin kirpputoreilla etsimässä vaatetusta Turun Zombiewalkiin, johon aiomme kaveriporukalla osallistua. Asua ei vielä löytynyt, mutta muuta mukavaa kyllä. Kirpputorien kiertämisestä on hiljattain tullut meikäläiselle sellainen salireissun jälkeinen rentoutumishetki. On hauska käpytellä hiljaksiin ihmettelemässä mitä kaikkea kummallista ihmiset myyvät tai kuvittelevat myyvänsä. Toinen salipäiviin kuuluva uusi tapa on istuskella infrapunasaunassa. Lady Linen tiloissa on kolme saunaa, joista yksi on tämä meikäläisen suosikki väriterapia/infrapunasauna. Aluksi ajattelin, että mitä hiton väriterapiaa, pyh, mutta täytyy sanoa, että kyllä niissä väreissä vaan jotain rentouttavaa on. Silmät painuvat väkisinkin kiinni ja torkahtaminen on aina lähellä.

Leppoisa meininki ei sentään yltänyt Insanity-treeneihin asti. Ehkäpä kaikki muu rentoutuminen ja löysäily on saanut meikäläisen rutistamaan itsestäni jotain ekstraa, sillä koko viikon treenit on vedetty armottomalla teholla. Tajusin myös, että monet liikkeet tuntuu nyt aivan eri tavalla ja eri paikoissa kuin tehdessäni Insanityn kakkoskuukautta ensimmäistä kertaa. En tiedä onko salilla käyminen jotenkin vaikuttanut tähän vai teenkö asiat jotenkin eri tavalla, mutta esimerkiksi selkälihaksissa ja takamuksessa on todella tuntunut treenien teho. Paikatkin ovat olleet taas aika jumissa, joten hyvä venyttely on ollut paikallaan joka päivä. Tänään on piiitkästä aikaa luvassa Max Interval Sports Training, hurraa! Aivan parhautta.

Hip flexor stretch

Jahas, nyt pitääkin hieman ihmistäytyä ja kipaista keskustaan. Piipahdan jälleen parilla kirpputorilla, joista toiselta olen vuokrannut pöydän erään ystävän kanssa. Kirpputori Tarina avattiin hmm.. kolme varttia sitten ja avajaisten kunniaksi tämän kuun pöytävuokrat olivat kerrassaan muikean hintaisia! 

Lätistävää olisi taas valtavasti, mikä kertonee siitä että postausväli on liian pitkä. Koitan parantaa tapani ja kirjoitella vähän muistiinpanojakin sitä mukaa kun kirjoitettavia asioita tulee mieleen, sillä monesti ajatukset karkaa avatessani bloggerin. 

Ai niin, ne muffinssit. Ne meni jo massuun, nam nam. Raparperia tuli liikaa siihen nähden, ettei kyseessä ole kovinkaan makea taikina. Saattaapi siis olla, että seuraavalla kerralla on luvassa jälleen omenaa. Erittäin hyvin kuitenkin maittoi ja maha kiitti makoisasta täytteestä. Tsau!

Rumat muffinssit ja jogurttivarkaat