Juminen juhannus

Mihinköhän kaikki aika katoaa vaikka periaatteessa olen lomalla eikä juurikaan tekemistä pitäisi olla? Päivän ruutiineihin kuuluu lähinnä kuntoilu ja säännöllinen syöminen, mutta silti tunnit loppuvat usein kesken! Omaa keskittymiskyvyttömyyttäni ja taipumustani häslätä ei tietenkään käy syyttäminen. Liekö Harmaat Herrat asialla.. 

Anyhow, treenit sujuivat viikon-pari oikein loistavasti ja sain jaoteltua ja rytmitettyä treenit toimivasti, mutta sitten iski flunssa. Ehkäpä se johtui siitä, että katsottiin eräänä viikonloppuna kamalan paljon Rokkarille morsianta.... ei se elimistö sentään kaikkea kestä. Viime viikon alusta oli vielä ihan jeppis olo, mutta tiistainen salitreeni oli virhe, sillä kuume paukahti päälle ja kovaa. Seuraavana päivänä lämpö laski sitten jo aivan liikaa ja vietin päivän todella alilämpöisessä tokkurassa. Jännitti ihan vietävästi meneekö juhannus-suunnitelmat mönkään.

Lämpö palasi kuitenkin normaaleihin asteisiin hyvissä ajoin eikä muutkaan oireet vaivanneet,  joten perjantaina uskalsin lähteä maalle nautiskelemaan viikonlopusta ja ystävien seurasta! Painuttiin Tampere-toverien kanssa maalle syömään hyvää ruokaa sekä saunomaan ja uimaan. Käytiin myös katsomassa komeaa mutta kovin lyhytikäistä kokkoa kylällä. Siitä onkin vuosia kun olen viimeeksi nähnyt kunnon kokon roihuavan! Juhannuspäivä menikin sitten  kaverin moottoriveneellä Lohjanjärvellä pörräten. Ihan mahtavaa, loikoilin koko päivän veneen keulassa rentoutumassa, mietiskelemässä ja polttamassa naamaani. Muut pelkäsivät, että meikällä on huono olo tai törkeän tylsää (olin kuulemma niin kamalan hiljainen), mutta mun mielestä päivä oli melkolailla täydellinen.

Piipahdettiin välistä myös Kaljaasilla, eli pienellä olutlautalla, ja jollain pienehköllä kalliolla rillailemassa. Päästiin vasta ennen puoltayötä Lohjalle ja suihkun ja saunan kautta yöelämään jortsailemaan hiki otsalla. Yö venyi superpitkäksi eikä unta juurikaan tullut saatua, joten sunnuntai ja maanantai meni täysin koomatessa. Joo o, lepo on tärkeää ja niin edelleen.. oivoi.

Ajoittain kipeähköä  kurkkua lukuunottamatta olo on nyt terve. Olen tällä viikolla saanut treenattua koko kropan todella tehokkaasti ja sain salilla lisättyä mukavasti toistoja ja Insanityssä painettua huomattavasti kovemmalla teholla. Takareidetkin alkaa vihdoin olemaan normaalit eivätkä niin hullun jumiset kuin alussa uuden jalkatreenin jäljiltä. Venyttely on tehnyt aika höpöä! Tänään lisäsin treeniin myös pohkeet, joita en siis ole ikinä treenannut ja HUH-HUH - poltti niin vietävästi, että ihme ettei lihakset syttyneet tuleen. 

Huomenna on vielä luvassa yläkroppa ja lauantaina jalat. Jalkojen treenaaminen onkin meikäläisen lempparihommaa nykyään, painun salille aina into piukkana ja teen jo bussimatkalla mielikuvaharjoituksia. Mahtaakohan naamakin olla yhtä rutussa kuin viimeisiä toistoja pusertaessa, eheh..

Mihinkään liittymättä: paprikan päivät olivat luetut (phyi!)

Viime viikot ovat olleet todella mukavia ja varsinkin viikonloppuisin on saanut nauttia hyvästä seurasta ja pitää hauskaa. Yllättäen saankin jälleen vieraan viikonlopuksi, mutta onneksi kyseistä neitokaista ei haittaa jos katoan salille pariksi tunniksi! Saattaapi olla, että lähtee mukaankin pumppaamaan! Saa nähdä keksitäänkö viikonlopuksi jotain aktiviteettiakin vai käytämmekö ajan tehokkaasti katsomalla jotain yhtä laadukasta viihdettä kuin Brett Michaelsin lervahtanut naama. Kunhan ei vaan taas tulisi kipeäksi moisista. 

Treenikesä!

Täällä sitä taas ollaan! Matka oli aivan mahtava ja selvittiin ilman kamalia kommelluksia. Kyllä sitä tietty pari kertaa oltiin vähän hukassakin (mm. kun eksyttiin Ateenassa illan uhkaavasti pimentyessä.... hyi), mutta aina selvittiin. Kohdattiin ihania ihmisiä ja saatiin ongelmien ilmaantuessa apua pyytämättäkin. Reitti muuttui reissun aikana ja jotkut kohteet päätettiin aika viime tingassa, mutta lopullinen reitti oli seuraavanlainen: Bremen - Amsterdam - Interlaken - Malcesine - Rooma - Maiori - Volos - Thessaloniki. Tykkäsin eniten Italiasta, missä vietettiinkin eniten aikaa. Mieleen jäi hyvin myös Sveitsin Interlaken, joka oli todella kaunis, mutta myös kallis, ja Kreikan Thessaloniki, joka oli nuorekas, looginen ja turvallisen tuntuinen mesta. 

Vaikka molempia vaivasi jo koti-ikävä, oli lähtö todella haikea. Ruotsissa oli vaikea sulattaa sitä, että muut saattaa jo ymmärtää mitä me puhutaan ja itse tölläsin lärvi auki ensimmäisiä suomea puhuvia vastaantulijoita. Laivalla juhlistettiin vielä onnistunutta reissua nauttimalla buffetin herkullisista antimista. 

Täytyy sanoa, että menee varmaan vielä tovi totutellessa kotona olemiseen. Vielä en ihan hirveästi ole ehtinyt ihmettelemään, mutta ne lyhyetkin hetket oli juuri sitä: mitä ihmettä mä ennen reissua tein päivät pitkät? Onneksi kesä on täällä ja päivät lämpimiä niin voin ja toivottavasti osaan käyttää nuo ihmettelyhetket ulkona olemiseen tai vaikkapa uimiseen.

Palattiin reilireissulta jo toissa perjantaina, mutta kiirettä on kummasti pitänyt. Ensimmäinen viikonloppu meni sukuloidessa ja kavereita nähden ja viime viikko koulussa rampatessa ja pitkiä päiviä tehden. Viikonlopuksi sainkin sitten vieraita ja lauantaina juhlistettiin meikäläisen valmistumista. Aivan mahtava viikonloppu, joka meni valitettavan nopeasti, byhyy! 

Nyt kalenteri on tyhjää täynnä viikonloppuja lukuun ottamatta, joten onpahan aikaa treenata! Reissussa treenikerrat jäi pariin pöljäilyyn vaikka kävelyä olikin sitten aika reippaasti. Syömisetkin meni vähän niin ja näin, usein ruokavälit jäi tosi pitkiksi ja pulla tuntui olevan kova juttu kaikissa maissa. Näin kotona "oikein" syöminen on paljon helpompaa, mutta lämpö vie ainakin meikäläiseltä ruokahalun, joten pitää olla tarkkana ruokailuvälien ja tarpeeksi syömisen kanssa. 

Hienon hieno kuva repputreenistä

Kotitreeneihin palasin toissa maanantaina aloittaen Insanityn ja Tiffany Rothe Workoutit alusta. Jonkin verran on kunto päässyt rapistumaan, mutta ei mikään epätoivoinen tilanne. TRW:tkin tuntuu kropassa kuukauden tauon jälkeen melko reippaasti. Takamus on hellänä ja lantion veivaaminen saa taas huomaamaan, että hei, mullahan on vyötärökin olemassa!

Shake iiiit!

Salilla pääsin käymään vasta eilen toisen personal trainer -tapaamisen merkeissä. Saatiin aika hyvä setti kasaan alaruumiin pieksemiseksi ja jatkossa taidankin treenata jalat ja yläkropan eri päivinä niin voin rauhassa ravata salilla peräkkäisinä päivinä. Sain kuulla, että tiedostan ja hallitsen kroppani erittäin hyvin, varsinkin kun liikuntahistoria on kovin lyhyt!  Valmentajalla oli muuten niin lihaksikkaat jalat, että omat näytti ihan muodottomilta tukeilta siinä vieressä, auuuu kateus!! Hommia riittää, hommia riittää.

Kroppa on sen verran hellänä kauttaaltaan eilisiltä treeneiltä, että päätin suosiolla pitää tänään vapaapäivän, varsinkin kun olisi tarkoitus lenkittää Annen sählä-spanieli ja käydä illemmalla uiskentelemassa. 

Ai että meitsi rakastaa kesää! Ja pakko sanoa: kyllä Suomi on sitten kaunis!