Päässä naksuu: kohti rasvattomampaa kehoa!

Viime Salon reissulla tuli ostettua Muscle & Fitness Hers -lehti, jossa oli käsittelyssä paljon omaa mieltäni askarruttaneita aiheita ja käteviä vinkkejä esim. pakaroiden treenaamiseen. En kauheasti lue lehtiä, mutta tämän luin harvinaisella innolla kannesta kanteen.

Yksi artikkeleista käsitteli viikon ateriasuunnitelmia rasvanpolttoon sekä lihasmassan rakennukseen. Itseä on kovin mietityttänyt juurikin rasvanpolttoa tukeva ruokavalio, joten artikkeli oli hyvinkin hyödyllinen ja artikkelin lyhyistä reseptivinkeistä sain uusia ideoita aterioihin, sillä samat vanhat sapuskat alkavat pian tursuamaan korvistakin. Vaikka huomasin kyllä hiljattain, että jauheliha ja keitetty kukkakaali muodostavat uskomattoman helpon ja herkullisen kombon. 

Puuroakin on tullut lapattua suuhun siinä määrin, että vaihtelu voisi virkistää. Lehdestä löytyikin sopivasti viisi ohjetta proteiini- ja kuitupitoisiin aamupaloihin enkä malta odottaa että pääsen kokeilemaan niitä! En viitsi juuri nyt ostaa kaappiin kamalasti uusia ruokatarvikkeita, muutto kun on sen verran lähellä, että mahdollisimman paljon kaappien sisällöistä olisi hyvä saada syötyä. 

Nams mums!

Lehdestä löytyy myös informatiivinen lisäravinneopas naisille. Artikkelissa on suositeltu 15 eri lisäravinnetta ja vitamiinia ja kerrottu niiden hyödyistä ja käytöstä. Omat vitamiinit ja lisäravinteet ovat yksi toisensa jälkeen huvenneet ja tällä hetkellä pistelen naamariin vain palkkaria, kreatiinia, omega kolmosia sekä vihreä tee -uutetta. Viime päivinä olen myös lusikoinut puuron joukkoon heraproteiinia, sillä esim. raejuustoa en aamuisin saa kurkusta alas. OIen pärjännyt näillä ihan hyvin, mutta ostoslistalle päätyi mm. C-, D- ja B-vitamiinit. 

Omat lisäravinteet

Lehteä luettuani ja aikani pohdiskeltuani tulin siihen tulokseen, että voisin pitkästä aikaa kokeilla vähähiilihydraattista ruokavaliota ja ottaa kuvioihin tankkauspäivän. Muutama vuosi sitten tuli tosiaan kokeiltua karppaamista ja tuolloin pöhötys väheni, iho parani ja olo koheni. Kokeilun jälkeen meikäläisen ruokavaliosta jäi melko automaattisesti pois riisi, pasta, peruna, leipä yms., mutta viime kuukausina varsinkin leipä on tehnyt paluun kuvioihin. Siitä johtuen myös esim. pöhötystä on ollut enemmän ja iho-ongelmiakin on aiempaa enemmän.

Hiilareiden vähentämisen ei ole oikeastaan pitäisi olla suuri ongelma meikäläiselle, ei ainakaan jos kyse on ruuasta. Herkut ovat oma lukunsa ja kuten olen jo aiemminkin sanonut,  varsinkin tämä loppukesä on mennyt meikäläisellä varsinaiseksi sekoiluksi syömisten kanssa. Vähän väliä päätän vähentää herkkuja, mutta lupaukset unohtuu heti jos kaverit popsivat nameja tai jos äidin kaapeista löytyy avonaisia karkki- ja sipsipusseja.

Eilen nukkumaan mennessä päässä kuitenkin naksahti pitkästä aikaa jokin. Viimeeksi kun kyseinen naksahdus kuului, aloin harrastamaan kuntoilua 4-6 kertaa viikossa ja sille tielle jäin. Repäisin itseni peilin ääreen ja selitin peilikuvalleni miten pahan mielen herkkuihin repsahtaminen miltei joka päivä itselleni aiheuttaa ja miten hyvä fiilis tulee jos onnistuu omissa tavoitteissaan.

 Aamulla heräsin valtavan hyväntuulisena ja päättäväisenä, eikä herkkuihin sortuminen ole tänään ollut lähelläkään. Tietokonepöydällä komeileva avoinainen salmiakki-rasiakin on saanut jäädä rauhaan. Tietty tämä on vasta yksi päivä, mutta sanoisin naksahduksen lupailevan hyvää.

Ja niin hurahti pari viikkoa

Noniin, jälleen yksi ympäriinsä poukkoileva megapostaus tiedossa kun en ole aiemmin ehtinyt koneen ääreen näpyttelemään. Tämänpäiväisessä löpinässä ei juurikaan kuntoilusta puhuta, vaan niiden vuoro on seuraavassa - toivottavasti huomisessa - tekstissä.

Jurassic Rock meni loistavasti! Pääsin toverin mummon mökille  hyvissä ajoin ja vastaanotto oli oikein sydämellinen. Tuli ihan oma mummo mieleen tavattoman riuskasta halauksesta mummon pieneen kokoon nähden, hih. Tovin istuskelun jälkeen siirryin festarialueelle huomatakseni, että tein sen tunnin etuajassa! Mikäs siinä, sää oli hyvä ja pääsin helposti luikahtamaan aivan lavan eteen aitaan roikkumaan ja näin Killswitch Engagenkin keikan kokonaisuudessaan. Devinin setti oli odotetun loistava, mitä nyt tuli armoton hampurilaishimo kun ennen keikkaa näytettiin puolisen tuntia juustohampurilaisen kuvaa valtavalla näytöllä. 

Pääsin takaisin mökille kolmen maissa ja säädettyä aikani aamun valolta suojaavien lakanoiden ja muiden suojien kanssa pääsin käpertymään makuupussiini. Täytyy sanoa, että aika hiton hyvin meikäläisen autossa kyllä nukkuu! Aamulla heräsin virkeänä eikä paikatkaan olleet kummoisesti jumissa. Sunnuntai kuluikin sitten hirmu mukavasti hyvällä ruualla hemmoteltuna (sinne meni meikäläisen kevyt viikonloppu) ja Annen kanssa ympäriinsä touhuillessa. Käytiin vähän melomassa ja kalastamassa ja poimittiin meheviä puna- ja mustaviinimarjoja kotiin vietäväksi. 

Valitettavasti meistä ei ollut kalastajiksi, vaan tämä saalis on Annen veljen

Kuvat Annelta

Illalla kiidin taas festarialueelle ja pääsin jälleen mukavan eteen, eikä edessä ollut hujoppejakaan peittämässä tällaisen pätkän näkyvyyttä. SOADin pojat olivat hyvässä vedossa ja olin ikionnellinen päästyäni keikalle. Soittivat hurjasti vanhempia biisejä ja yllätyin kuinka monta kappaletta sai kuulla ensimmäiseltäkin levyltä, ihan mahtavaa!

Kotimatkalla liikenne oli rauhallista ja sadekin pysyi poissa meikäläisen reitiltä joten ajo sujui oikein rattoisasti energiajuomaa hörppien ja naminami-proteiinipatukkaa mutustaen. Kotona odottikin sitten valtaisat oksennukset kahdelle matolle tähdättynä, joten pääsinkin vielä yöllisiin matonpesuhommiin. On ne kissat mukavia! 

Viikko meni täysin muuttopuuhien parissa ja kämppä oli jatkuvasti yhtä kaaosta. Torstaina pakattiin auto ja paku täyteen laatikoita ja säkkejä ja ihmeteltiin miten yhdellä ihmisellä voi olla niin älyttömästi tavaraa. Salon päässä energiaa ei juurikaan ollut enää jäljellä ja kamat jäi enemmän tai vähemmän lojumaan ympäriinsä seuraavaan maanantaihin asti. Ei huvittanut vielä jäädä uudelle kämpälle lojumaan kaaoksen keskelle, joten pakenin äidin hoiviin. 

Viikonloppuna oli muuten Turun Zombiewalk! Vietettiin hauska päivä Turkulaisen kaverin luona ja läträttiin lateksilla ja tekoverellä niin, että koko asunto oli punaisen kirjava. Ei kuulemma haitannut, mutta kyllä vähän kuumotti ajatellessa kaveri-paran siivousurakkaa. Sade ei juurikaan kulkuetta haitannut ja sadat veriset ja kärsineet zombit maleksi ja hoippui öristen pitkin Turun katuja. Itse toikkaroin häämekossa ja korkokengissä, joiden korkolaput jäivät jonnekin matkan varrelle, joten varpaat vähän kärsivät, mutta hällä väliä parista rakosta. Hauskaa oli! Vilahdettiin kavereiden kanssa nopeasti Ylen uutisissakin (2:53->).

Zombi-morsian

Myönnettäköön että kyseisen lauantai-illan kruunasi juustohampurilainen joka oli kummitellut mielessä Devinin keikasta lähtien.

Tähän viikkoon on mahtunut muun tohinan lisäksi yhden yön Viron reissu äidin kanssa. Ostosteltiin ympäriinsä ja käveltiin vanhassa kaupungissa, mutta ei ehditty kovin paljoa paikkoja tutkimaan. Kyllä sinnekin olisi vähintään yhden kokonaisen päivän tarvinnut, sillä eri paikkoihin siirtymisiin vaadittiin yllättävän paljon aikaa. Reissu oli kuitenkin onnistunut ja oli kiva vähän "seikkailla" äidin kanssa. Noiden kahden päivän aikana syömiset meni aivan retuperälle, mutta ilmeisesti pari turbohiilaripäivää teki ihan hyvää aineenvaihdunnalle. 

Palasin eilen Tampereelle kovasti tyhjentyneeseen asuntooni. Inhottavaa kun kuulee omituisia ääniä eikä voi laittaa niitä kissojen piikkiin, sillä ne ryökäleet jäivät Saloon hoivattaviksi! Ei tuota käärmettäkään voi oikein syyttää kaikista rapinoista ja kolinoista. Paljoa en kotona ehdi hengailla sillä tänäänkin on luvassa poikkeuksellista ohjelmaa. On nimittäin luokkakokouksen aika! 

Tarkoitus on kokoontua Helsingissä Eduskuntatalon portailla neljältä, joten meikäläisen on hypättävä junaan tai bussiin jo yhden jälkeen jos aion päästä perille ajoissa. Vaatetuksen päättäminen on vielä vähän vaiheessa ja pitäisi kuntoilla ja käydä suihkussa, mutta sen sijaan olen käyttänyt aamupäivän tutkien internetin ihmeellistä maailmaa ja tätä järjetöntä postausta kirjoittaen. 

Kohti Jurassic Rockia!

Viikon kuntoilut ovat nyt sitten plakkarissa ja viikonloppu on täällä! Focus T25 on purrut lujaa ja Shaun T on todistanut että vajaassa puolessa tunnissa saa kuin saakin vedettyä rankan treenin. Itsestähän se lopulta riippuu! Treenit ovat melko vaikeita, sillä varsinaisiin liikkeisiin ryhdytään ilman esimerkkejä, jalkoja liikutetaan todella nopeasti ja taukoja ei todellakaan ole. Uskon kuitenkin, että kunhan alkaa muistaa mitä mikäkin liikkeen nimi tarkoittaa, treenit alkavat sujumaan ja niistä saa viimeisetkin rippusetkin irti. Itseasiassa on aika hauskaakin, että opeteltavaa riittää! Lisäksi 25 minuuttia menee huhkiessa kuin siivillä ja treeni on paljon helpompi sovittaa päivään kuin tunnin Insanity. 

Salihommat ja T25 ovat sopineet tällä viikolla loistavasti yhteen ja vieläpä täysin suunnittelematta: jalkapäivinä on ollut paljon kyykkäämistä, yläkroppapäivänä punnerruksia ja vatsapäivänä intervallitreeniä keskivartalolle. Salilla on taas riittänyt puhtia uskomattoman paljon ja treenit ovat olleet supertehokkaita. 

Kuvissa saattaa nähdä (säälittävän) kasvun reisissä, wohoo!

Veli tuli torstaina muutamaksi yöksi kylään ja ollaan lähinnä pelattu ja katsottu telkkaria, eli olen kuluttanut energiaa ainoastaan salilla ja T25:n ajan. Eilen tosin katsottiin Arnold Schwarzeneggerin ensimmäinen elokuva, Hercules in New York, ja kyseinen raina oli niin järjetön, että vatsalihakset sai hyvää treeniä hillittömistä naurukohtauksista. Tänään onkin sitten vähän aktiivisempaa elämää tiedossa, sillä karautan Mikkeliin nauttimaan livemusiikista. Jeps, Jurassic Rock it is! Tänään pääsen ihastelemaan Killswitch Engagea sekä Devin Townsendiä ja huomenna System Of A Downia - loistokasta! Ei mitään tanssimusiikkia, mutta jospa silti tulisi vähän hulinoitua ja hypittyä.

Touhu menee väkisin valvomiseksi, sillä Devin lopettaa näillä näkymin vasta kahden maissa yöllä ja SOAD yhdeksältä illalla, minkä jälkeen on ajettava vielä Tampereelle kotio. Sallin siis huomenna itselleni yhden energiajuoman (joka on muuten viimeinen niistä kolmesta jotka sisällytin tavoitteisiini ennen syyskuuta), sillä pitkien matkojen ajelu yksinään on tyl-sää! Toivottavasti tuo ihmeliemi, musiikin huudatus ja jälkitunnelma pitää meikäläisen valppaana koko ajomatkan. 

Tässä viikonlopussa on myös mahtava tilaisuus olla pari päivää vähän kevyemmällä linjalla. Siispä parin tonnikalapurkin ja proteiinipatukan lisäksi takakontti täyteen hedelmiä ja helposti mussutettavia vihanneksia. Nukkuminen sujuu autossa, mikä on testatusti ihan käypä vaihtoehto ja oikeastaan mukavampikin kuin teltta. Pääsen onneksi ystävän isovanhempien mökin lähelle syrjään julkisista paikoista, ettei poliisit tule keskellä yötä herättelemään. Toveri perheineen on itseasiassa mökillä, mutta haluan nukkua autossa nimenomaan myöhäisen saapumisen ja pitkään nukkumisen takia. Pääsen sitten sunnuntaina viettämään mökille aikaa ennen festarialueelle siirtymistä. 

Ai että, olen niin innoissani! Devin Townsend on nykyään yksi lempiartisteistani, vaikka tutustuinki kyseisen herran tuotantoon vasta viime vuonna, ja System of A Down taas on vanha rakkaus yläastevuosilta. Molemmat olen nähnyt aiemmin livenä ja uskoisin että tälläkin kertaa ovat molemmat niin loistavia että galaksit räjähtää ja luurangot nousee haudoistaan!

Heipä hei, tuttu ja turvallinen!

Salitreenin muuttamisen ohella viimeinen päivä Insanityn parissa tuli ja meni niin että humahti. Viimeiseksi treeniksi valitsin Max Cardio Conditioning + Insane Abs -kombon, sillä halusin tänään viettää kunnon tovin kuntoilun parissa. Eihän mikään estä meikäläistä palaamasta Insanityn pariin uudelleen, mutta silti oli sellainen olo että nyt jos koskaan on annettava kaikki mitä lähtee. Näin jälkeenpäin ajatellen hoidin yleensäkin tämän toisen kierroksen kakkoskuukauden hyvällä powerilla, eikä jäänyt sellaista ikävää fiilistä että "Voi vitja, olisinpa yrittänyt vähän kovemmin!" Huomenna teen vielä viimeisen kuntotestin nähdäkseni jälleen todellisen kehityksen.

Kutsaa!

Flutter kicks

Insanitystä on tullut valtavan iso osa meikäläisen arkea ja nyt onkin jopa vähän haikea olo. Mutta huomenna on uusien kujeiden aika ja hypätä kauan odotetun Focus T25:n pariin. 

Focus T25 on tosiaan Shaun T:n uunituore treeniohjelma, jossa hikoillaan  viitenä päivänä viikossa, 25 minuuttia päivässä. Insanity koostui kahdesta eritasoisesta jaksosta ja T25 puolestaan kolmesta. Puheiden mukaan joka videon aikana painellaan menemään täysillä ilman taukoja ja jokaisen treenin päätteeksi videoihin on lisätty muutaman minuutin venyttely. Jokaiselle sunnuntaille on erikseen 25 minuutin venyttelyvideo.

Odotan mielenkiinnolla miltä noin lyhyet treenit tuntuvat tämän kuukauden huhkimisen jälkeen. Voiko vajaassa puolessa tunnissa tosiaan saada treenattua yhtä hyvin kuin noin tunnissa? Pieni "hengähdyskin" olisi kieltämättä ihan tervetullut tässä vaiheessa. Voisi kuvitella lyhyempien treenien sopivan paremmin kuntosalihommienkin kanssa yhteen.  

Kuin tilauksesta Shaun T tarjoaa huomenna alkavan haasteen! Shaun yllyttää ihmisiä ympäri maailmaa aloittamaan T25:n samana päivänä ja jakamaan kehityksensä muiden osallistujien kanssa. Ensimmäisenä päivänä tulee ottaa itsestään mitat ja aloituskuva, joka tulisi julkaista Instagramissa merkinnällä #t25stchallenge (Instagram ei ole vielä meikäläiselle tuttu, joten en tiedä miksi niitä hashtag-hommeleita pitäisi kutsua, hehe). 

Haasteen edetessä omasta kehityksestä otetaan kuvat ja mitat joka lauantai. Omia suorituksia voi myös videoida ja julkaista muiden nähtäväksi. Haasteen päätteeksi jaetaan tietenkin palkintoja parhaille muodonmuutoksille, mutta eipä siitä niin väliä. Meitsille on tarpeeksi siistiä, että tuhannet ihmiset ympäriinsä aloittavat homman samaan aikaan ja kerrankin meikäläinen on ajoissa päästäkseni mukaan! Aamulla siis kamera ja mittanauha käteen ennen salireissua ja iltapäivällä pääsenkin tsekkailemaan uusia meininkejä, yeah! 

Get it done!

Muutoksia salihommiin

Salilla on reissun jälkeen tullut ravattua pari kuukautta, joten kuun vaihtuessa oli aika sekoittaa vähän pakkaa ja muuttaa treeniä. Tähän mennessä olen tehnyt kolmijakoista treeniä pitkillä sarjoilla:

1. Jalat, peppu

2. Kädet, selkä, rinta

3. Vatsa

Nyt lyhennän sarjoja, lisään painoja ja joitakin uusia liikkeitä sekä jaan jalkatreenin kahdelle päivälle, sillä tähän mennessä olen tehnyt todella pitkää jalkatreeniä ja joskus loppua kohden voimat ovat uhkaavasti hiipumaisillaan. Ensimmäisen jalkatreenin pohjaan kyykkyyn ja toisen prässiin.

1. Etureidet, pohkeet

2. Kädet, rinta

3. Vatsa, selkä

4. Takareidet, peppu

Ensimmäinen kierto tällä systeemillä on takana ja voin amatöörin ilolla todeta: toimii! Jo ensimmäisen päivän jälkeen saatoin todeta, että kannatti jakaa jalat kahdelle päivälle, sillä vaikka lisäsin jaloillekin muutamat uudet liikkeetkin, voimia riitti paljon paremmin kun keskityin vain kyykkyyn enkä koittanut väkisin vääntää vielä prässissäkin. Keski- ja ylävartalon treenitkin tuntuvat nyt paljon järkevämmiltä.

Näillä eväillä pusketaan sitten taas ~pari kuukautta! Meikäläisellä on muuttokin edessä about kuukauden päästä ja joudun siirtämään Lady Line-jäsenyyteni Turkuun, joten saa nähdä millaiset pelit ja vehkeet siellä on tarjolla. Tampereen LL:n salillahan ei ole mikään hurja kattaus laitteissa koska kyseessä on melko pieni tila, mutta olen kuullut villejä huhuja muiden saman ketjun salien kattavammasta tarjonnasta. 




<a href="http://www.bloglovin.com/blog/7619721/?claim=ky77kjk6csy">Follow my blog with Bloglovin</a>