Sivut

perjantai 18. lokakuuta 2013

Kätelkää, halatkaa, koskettakaa

Muutaman kuluneen vuoden aikana olen kokenyt syksyn ja talven tulon kovin mälsänä, mutta täytyy myöntää, että tänä vuonna olen nauttinut syksystä kovasti ja jopa odotan lunta. Päätin jo aikaa sitten jättäväni perinteiset talvi-valitukset paljon vähemmälle ja sen sijaan nauttivani mahdollisimman paljon näistä kylmemmistäkin vuodenajoista. Tulin ajatelleeksi, etten ole ennen tainnut pahemmin viihtyä ulkona päivien lyhentyessä, mutta nyt kun olen ajanut itseni ulos, olenkin huomannut nauttivani viilenevistä keleistä ja muuttuvista maisemista!

Viime sunnuntaina oli kovin kaunis päivä, joten lähdin parin tunnin kävelylle Halikon Pappilankierrolle kamerani kanssa ihastelemaan ruskaa ja lämmittävää auringonpaistetta. Tarkoitus oli pohdiskella kaikenlaista, mutta kävikin niin etten ajatellut juuri mitään ja sekin sopi vallan mainiosti. Välillä on hyvä antaa ajatusten kadota ja keskittyä vain olemiseen. Kävelyn jälkeen olikin todella levollinen olo. Takaisin käpytellessäni satuin näkemään muutaman peuran ja oli kova tuijotuskisa poppoon uroksen kanssa. Seuraavana päivänä kävelin saman reitin hieman reippaammin äitini kanssa ja näimme valtavan pöllön nököttämässä aidantolpassa! Mitähän seuraavalla kerralla näkyy?


Kova myllerrys pään sisällä jatkuu edelleen, mutta mielialassa on jo tapahtunut hurja muutos ja alakuloisuus on väistynyt melkolailla kokonaan. Varsinkin eilen olin täynnä rakkautta koko universumia kohtaan. Päivä sujui hyvin pitkistä yöunista hauskaan koulupäivään ja ylitsepursuavaan treenitarmoon! Tein täpinöissäni tämänkin päivän treenin jo eilen, enkä malttanut laisinkaan olla heilumatta ja jorailematta koko iltaa.

Hyvä mieli lisääntyköön, sillä tänään näen vihdoin taas Annen ja viikonloppuna on muutenkin tiedossa hurjan kivoja asioita! Huomenna menen äidin ja tädin kanssa Osaava Nainen -messuille Turkuun ja ainakin viime vuonna kyseiset messut tarjosivat kaikenlaista mielenkiintoista. Pääsen myös jälleen kehonkoostumusmittaukseen, jota jännitän vähän turhan paljon. En nimittäin näe kehitystäni enää muualta kuin peilistä ja peili on mielestäni huono kertomaan asioita, jos siihen tuijottaa joka päivä tutkien mahdollisia muutoksia. Mittanauha ei enää kerro mitään, sillä lihakset ovat kasvaneet ja jatkavat kasvua ja vaakakin pyörii about samoissa lukemissa viikosta toiseen. Odotan siis melkoisia muutoksia vuoden takaisiin mittauksiin, mutta ehkä olisi parempi olla ajattelematta asiaa sen enempää. Eiköhän siitä ihan positiivisia tuloksia tule!




Messuilta kiidän suoraan Elixiaan tsekkailemaan ja treenaamaan. Eräs luokkatoverini on kyseisessä mestassa töissä ja hänen kanssaan tuli juttua kuntosalihommista, joten sovimme tapaavamme Elixiassa lauantaina. Vähän jännittää tuntemattomaan paikkaan meneminen, mutta olen myös aivan täpinöissäni! Illalla hauskuus jatkuu ystävän tupareilla ja sunnuntaina onkin sitten lepo- ja herkkupäivä ja teemme ystävien kanssa koesatsin kuppikakkuja (omien tupareideni tarjontaa ajatellen), nom!

Vaikka eilinen olikin kokonaisuudessaan loistava päivä, niin eräs lyhyt hetki nousi ylitse muiden miettiessäni mikä kumma teki päivästä itselleni niin rakkaudentäyteisen: kosketus. 

Opiskelen parhaillaan hierojaksi, joten koskettelua on tullut harrastettua viime aikoina aika paljonkin, mutta eilen teimme yläraajojen passiivisia venytyksiä ja saadakseni hyvän otteen, koin parhaaksi laittaa käteni parin käteen ja sillä hetkellä itselleni tuli niin hyvä olo että ihan meinasin herkistyä. Ei sen takia, että parinani oli juuri se tietty henkilö, vaan koska se yksinkertaisesti tuntui niin luonnolliselta ja mukavalta. Olen ennenkin toki huomannut, että satunnaisesta hyväntahtoisesta kosketuksesta tulee hyvä mieli ja olen lukenutkin asiasta, mutta jatkossa en halua unohtaa sen tärkeyttä. 

Aiheesta on kyllä paljon tutkimuksia, mutta tässä ihan piskuisen faktaa Wikipedian syövereistä: 

Muun muassa kosketus ja hieronta vapauttavat oksitosiinia, kuin myös kaikki mielihyvän tunteeseen liittyvät asiat. Oksitosiini vahvistaa ihmisten välistä kiintymystä ja luottamusta toisiinsa.

Kätelkää, halatkaa, laittakaa käsi olalle, taputtakaa hellästi selkään - saatte taatusti hyvän mielen itsellenne ja sille toisellekin. Vapauttakaa hieman oksitosiinia! Itse jatkan rakkauden tursuamista ja taidanpa siinä sivussa jakaa muutaman halauksenkin viikonlopun aikana 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti