Sivut

maanantai 4. maaliskuuta 2013

Tästä on hyvä jatkaa!

Monille sivuraiteille tulee varmasti poikettua, mutta päätarkoitukseni on tässä blogissa kertoa hullaantumisestani kuntoiluun sekä pyrkimyksestäni tasapainoiseen elämään. Treeniohjelmia ja tarkkoja ruokavaliosuunnitelmia lienee turha odottaa, sillä olen itse vielä untuvikko kuntoilun ja ravitsemuksen saralla, enkä ole kumpaakaan saanut henkilökohtaista asiantuntijan opetusta. Salilla en ole koskaan käynyt (koululiikuntaa lukuunottamatta) enkä luultavasti koskaan ala käymäänkään - kokeilla voin! Jospa kertoisin näin alkuun jonkinlaisen stoorin itsestäni.

Olen 22-vuotias Tamperelainen opiskelijatyttö. Muutin Tampereelle syksyllä 2009 ystäväni kanssa eteläisemmästä Suomesta, sillä kaipasin maisemanvaihdosta. Asuntoani valtaa itseni lisäksi kaksi meluisaa ja huomionkipeää kissaa, pienehkö hiirilauma sekä viljakäärme. Onhan noita miekkosiakin käsipuolesta löytynyt, mutta nyt elo maittaa yksinään.


Kuntoilusta ja terveellisestä ruokavaliosta en nuorempana juurikaan välittänyt. Olin perus "löysä" teini, joka makasi kotona dataamassa ja murehtimassa kohtuuttoman suuria ongelmiaan. Ylipainon kanssa ei ole koskaan ollut ongelmaa, mutta eipä se tarkoita hyvää kuntoa. Olin tyytymätön itseeni, mutta turha luulo, että olisin tehnyt jotain asialle, pyh pah. Sipsejä naamariin ja tietokoneelle pelaamaan! Lukiossa innostuin joksikin aikaa Callan Pickneyn Callanetics -videoista, mutta älyttömän monet toistot ja liikkeiden yksitoikkoisuus tappoivat innostuksen melko nopsaan. Kuntoilu jäi taas, vaikka kehitystä näkyi. 

Tampereella jonkun aikaa asuttuani kokeilin vähähiilihydraattista ruokavaliota. Pastaa, riisiä, perunaa tai leipää en ole sen koommin liiemmin puputtanut, mutta meikäläisen kaaliin ei lopulta mahtunut mistä lähtien esim. hedelmien syöminen on ollut paha juttu ja rasvaisten ruokien suosiminen hyvä juttu. Kaikille sopii omat juttunsa, karppaus ei todellakaan sopinut mulle. Kokemuksesta jäi kuitenkin hyvin mieleen erilaiset terveellisemmät leivontavaihtoehdot, kuten mantelijauheen käyttö vehnäjauhojen sijaan. Vuonna 2011 kokeilin siipiäni tankotanssin parissa. Se on oikein mukava laji ja mielestäni pärjäsin ihan hyvin, mutta senkään parissa en viihtynyt muutamaa kuukautta pidempään. En mielestäni osaa liikkua erityisen sulavasti ja seksikkäästi, joten siltä osin laji ei ehkä olisikaan ollut meikäläisen heiniä. Jos mustelmat ja ruhjeet ei pelota, suosittelen kuitenkin lämmöllä kokeilemaan, sillä koko kropalla saa tehdä töitä ja lajissa pääsee mukavasti etenemään ja kokeilemaan uusia juttuja taitojen karttuessa. Eipähän ainakaan pitäisi käydä yksitoikkoiseksi! 

Kesällä 2012 otin itsestäni puolialastonkuvia ja hivenen järkyttyneenä päätin verestää muistoja Callaneticsin parissa, mutta koska aika kävi taas pian pitkäksi, aloin etsimään netistä erilaisia kuntovideoita. Youtubesta löysin Tiffany Rothen ilmaisvideot ja se oli menoa. Enpä olisi osannut kuvitella, että pepun sheikkaaminen Pitbullin (hyrrr....) tahtiin olisi sytyttänyt liekin, mutta näin pääsi käymään. Tiffany Rothen energia on uskomattoman tarttuvaa ja videoiden ansiosta löysin itsestänikin yllättävän feminiinisen puolen: ilmeisesti lantio liikkuukin suuntaan jos toiseenkin! Syksyyn asti jatkoin muutamalla keskivartaloon ja alleihin keskittyvällä videolla ja tein 30-60min treenin muutamia kertoja viikossa. Samoihin aikoihin aloimme satunnaisesti käymään vesijuoksemassa koulukavereiden kanssa. Lokakuussa aloin noudattamaan Rothen laatimaa ilmaista kunto-ohjelmaa: kuusi kertaa viikossa noin tunnin treeni. Sanoisin, että tuolloin jotain naksahti päässä ja todellakin kiinnyin kuntoilun tuomaan tunteeseen. Itsetunto koheni ja kropassakin näkyi positiivisia muutoksia! Tiffany Rothen nettisivuilla on mahdollisuus liittyä ns. sisäpiiriin (the Inner Circle), jolloin saa treeni- ja ruokasuunnitelman, muutamia uusia videoita sekä pääsyn foorumille ja sisäpiirin Facebook -ryhmään. Marraskuussa ostin itselleni syntymäpäivälahjaksi kolmen kuukauden jäsenyyden ja aloin noudattamaan uutta treenisuunnitelmaa ja siirryin painavampiin painoihin. Ruokasuunnitelmaa aloin noudattamaan vasta vuodenvaihteen jälkeen. 

Mitäs nyt sitten? Noh, nykyään herään n. kaksi tuntia normaalia aikaisemmin, jotta ehdin kuntoilemaan ennen koulua. Tiffany Rothen videoiden lisäksi olen nyt seurannut Shaun T:n Insanity -treeniohjelmaa viisi viikkoa. Rothen suunnitelmaa seuraan vieläkin, mutta koska Insanity on aika kova jaloille ja erityisesti polville, olen jättänyt Rothen ohjelmasta jalkatreenit pois. Ruokavaliota pyrin vielä muokkaamaan itselleni sopivaksi, mutta sanoisin jo syöväni melkoisen terveellisesti. Tästä tilanteesta on hyvä jatkaa!

Tätä ensimmäistä juttua on todella vaikea rajata, varsinkin kun en ole aiemmin kirjoitellut blogia ja lukioajan kirjoitelmistakin jo vuosia. Tulevissa jutuissa haluaisin kuitenkin keskittyä aina vain pariin aiheeseen. 


Over and out!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti