Paljastuksia

Herttinen sentään, tänään on aika paljastella vähän masua ja reittä. Ei mitään superhyviä kuvia, mutta ehkä niitä tulee vielä räpsittyä. Sivulta otettuja kuvia ei tältä erää heru, sillä uusi on vielä ottamatta. Jatkossa haluaisin enemmän treenin lomassa otettuja kuvia ja ehkäpä liikkuvaakin kuvaa "suorituksistani". En viitsisi aina laittaa pelkästään toisten tekemiä motivaatiokuvia, mutta katsotaan nyt! Uusia mittojakin pitäisi lähiaikoina ottaa. 

Aika pelottavaa laittaa näitä kuvia nettiin ja nolottaakin kun omasta mielestä on jotenkin niin jäätävän näköinen näissä vanhoissa kuvissa. Nyt sitä kuitenkin mennään!

Oh my.... kesällä 2012

Vanhoista kuvista tosiaan näkyy vähän rasvaisempi minä, ehehe.. Selkämakkarat häiritsivät itseäni ennen niin, että revin aina liivejä takaa alemmaksi, jolloin ainakin tuntui ettei makkarat loistaneet paidan läpi niin paljoa. Tapana oli myös pitää lähes aina sukkahousuja tai legginssejä farkkujen alla ja hyvin korkealla. Tiukat sukkahousut vetivät mahan aika hyvin kuriin ja hävittivät "pursuamat". Nykyään sukkahousut saa lämpiminä farkkupäivinä jäädä hyllyyn. 

Puff ei enää selkämakkaroita tammikuussa!

Maaliskuinen masu

Kun itse vertailen vanhoja ja uusia kuvia, olen erittäin tyytyväinen tapahtuneisiin muutoksiin, mutta näen myös paljon kehittämisen varaa. Rasvaprosenttia haluan edelleen pienemmäksi ja lihasmassaa lisää. Juuri nyt en puntteile painojen kanssa, koska ei ole semmoisiin varaa, mutta kesän tullen aion satsata kahvakuulaan ja painua viereiselle urheilukentälle heilumaan.

Hop, hit the floor!

Mielestäni kauniita ja seksikkäitä ihmisiä löytyy monen kokoisina ja mallisina. Vaikka itse pyrinkin kiinteämpään ja lihaksikkaaseen vartaloon, en missään nimessä halua muiden kuvittelevan odottavani heiltä samaa! Vaikka onhan se mahtava tunne jos tietää innostaneensa muita kuntoilemaan ja muuttamaan elämäntapojaan :)

Etenkin ystävien parissa olen yrittänyt tehdä selväksi, ettei tarvitse potea huonoa omaatuntoa jos itse vetelen omenaa ja pähkinöitä ja toveri nautiskelee suklaata. Tai että puhun kuntoilusta siksi että nautin siitä ja se on minulle tärkeää, en siksi että kuvittelen olevani parempi tai coolimpi ihminen harrastaessani kuntoilua. Tietenkin touhuni saattaa myös jonkun mielestä vaikuttaa naurettavalta, mutta minkäs sille sitten mahtaa.   

En tietenkään ole pyhimys ja sanon välillä todella rumastikin tuntemattomista ihmisistä. Se on yksi asia, josta haluaisin päästä eroon. Terveellisyys vaikuttaa myös näkemykseeni ihmisestä: sairaalloinen laihuus ja lihavuus ovat asioita, jotka saavat meikäläisen alakuloiseksi ja huolestuneeksi. Ihmisten tulisi pitää itsestään huolta! Myös luonne vaikuttaa mielipiteeseeni hyvin paljon. Tarkoitan, että jos ihminen on ruma luonteeltaan niin hän on yleensä mielestäni ruma myös ulkonäöltään vaikka kuinka olisi mallin mitoissa. 

Tällaiset negatiiviset ajatukset ovat kuitenkin aina melko turhia. Ystäväni kertoi taannoin haluavansa luopua ihmisten kritisoimisesta, varsinkin jos ei kyseisiä henkilöitä tunne. Tästä poikinut keskustelu sai minut pohtimaan omaa kriittisyyttäni ja sitä miten muita arvostelemalla lannistan lopulta itseäni. Räpiköidessäni kohti tasapainoisempaa elämää haluaisin siis päästä eroon tästä turhasta negatiivisuudestakin. Ja se on muuten yllättävän vaikeaa.